Oikeudellisella ennakoinnilla tarkoitetaan oikeudellisin keinoin tapahtuvaa varautumista omaan mahdolliseen toimintakyvyttömyyteen esimerkiksi vakavan sairauden edetessä. Ilmaisemalla tahtosi ennakkoon varmistat, että oma tahtosi toteutuu liittyen esimerkiksi omaan hoitoosi ja asioidesi hoitoon. Ennakointi helpottaa myös läheisten ja viranomaisten sekä hoitohenkilökunnan toimintaa.

Oikeudellista ennakointia koskevat asiakirjat ovat päteviä vain, mikäli ne on tehty riittävän toimintakykyisenä. Kun on kyse etenevästä sairaudesta, lääkärin arvio on merkittävässä roolissa henkilön oikeudellista toimintakykyä arvioitaessa. ALS-sairauden ollessa kyseessä, on hyvä huomioida mahdollinen puheen hankaloituminen sairauden edetessä. Asioista on helpompaa sopia, kun kommunikointi onnistuu vielä puhumalla. Edunvaltuutus ja muut asiakirjat on hyvä tehdä ajoissa ja pyytää tarvittaessa liitteeksi lääkärinlausunto.

Valtakirjavaltuutus

Eri virastoihin ja pankkeihin tehtävillä valtakirjoilla voit valtuuttaa nimeämäsi henkilön toimimaan asiamiehenäsi ko. paikoissa. Valtuutus pysyy lähtökohtaisesti voimassa, vaikka valtuuttaja menettäisi myöhemmin kykynsä ymmärtää aiemmin antamansa valtuutuksen merkitystä tai valvoa valtuuttaman tahonsa toimintaa. Joskus voi kuitenkin olla, että toimintakyvyn heikentyessä vaaditaan edunvalvontavaltuutus. Tästä syystä edunvalvontavaltuutus on järkevää tehdä valtakirjojen lisäksi.

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus on määrämuotoinen asiakirja, jonka avulla luotettu läheinen voi hoitaa toimintakyvyn menettäneen henkilön asioita joustavasti. Valtuutuksen voi tehdä ennalta ja se otetaan käyttöön vasta sitten kun sen tehnyt henkilö tulee kykenemättömäksi hoitamaan omia asioitaan (mikäli niin käy). Edunvaltuutusasiakirjan laatimisessa suositellaan asiantuntija-apua (esim. oikeusaputoimisto, pankkien lakimiehet, asianajo- ja lakiasiaintoimistot). Asiakirjassa nimetään valtuutettu, toissijainen valtuutettu ja varavaltuutettu. Valtuutuksessa annetaan yleensä mahdollisimman laajat valtuudet hoitaa sekä taloudellisia sekä esim. terveyden- ja sairaanhoitoon liittyvissä asioissa. Mikäli valtuuttaja on tehnyt hoitotahdon, tästä on hyvä mainita edunvalvontavaltuutuksessa.

Hoitotahto

Hoitotahdolla voi ilmoittaa ennalta tahtonsa liittyen mahdolliseen tulevaan hoitoon. Sen avulla voi varmistaa, että hoidossa noudatetaan omia arvoja ja ratkaisut tehdään oman tahtosi mukaan. Hoitotahdossa voi ottaa kantaa elvyttämiseen tai tehohoitoon esimerkiksi parantumattoman sairauden yhteydessä, nimetä sijaispäättäjän tekemään hoitoa koskevia ratkaisuja ja ne läheiset, joille henkilökunta saa luovuttaa tietoja hoidettavan tilasta. Lisäksi hoitotahdossa voi kertoa niistä asioista, jotka ovat itselle tärkeitä ja mieluisia. Voi kertoa mieltymyksiä liittyen ruokailuun, uskonnolliseen vakaumukseen tai harrastuksiin. Mitkä asiat kokee merkityksellisinä ja hyvinvointia tukevana. Hoitotahtoon on hyvä kirjata myös maininta mahdollisesta edunvaltuutuksesta sekä valtuutetun nimi.

Testamentti ja hautajaistoiveet

Elämän loppukaarta miettiessä voi nousta tärkeäksi, että voi vaikuttaa myös oman kuoleman jälkeisiin asioihin. Testamentin laatimista on hyvä miettiä esimerkiksi silloin, jos henkilöllä ei ole lapsia. Rintaperillisillä on aina oikeus perintöön lakisääteisesti, mutta esimerkiksi puolison turvaamiseksi testamentti voi olla tarpeellinen. Ennen testamentin tekoa kannattaa tutustua perintöasioita koskevaan lainsäädäntöön. Testamentin on oltava määrämuotoinen ja sen laatimisessa kannattaa käyttää asiantuntijan apua.

Omia hautajaisjärjestelyjä koskevia toiveitaan voi kirjata ylös vapaamuotoisesti tai useista hautaustoimistoista löytyvästä Hautausjärjestelyni-vihkosesta. On hyvä kertoa läheiselle siitä, missä toiveita säilyttää, asiakirjan olemassaolon voi kirjata ylös myös edunvalvontavaltuutukseen.

Lähteet: Suomen Muistiasiantuntijat ry 2020: Miten turvaan tahtoni toteutumisen – opas oikeudelliseen ennakointiin